torstai 1. lokakuuta 2009

Jäljestystä pimeässä

Eilen käytiin illalla Sannan ja Minnin kanssa lenkillä ja tehtiin jäljet Turbolle ja Darralle ennen lenkille lähtöä, jotka lenkin päätteeksi ajettiin. Vaikka lähdettiin suht hyvissä ajoin liikkeelle silti pimeys yllätti ja jäljet joutui ajamaan pimeässä otsalampun valon kanssa. Sanna tallasi Turbolle n. 100 askelta suoraa jälkeä ja jälellä oli n. joka kymmenessä askeleessa puolikas lihapulla ja jäljen lopussa ruokarasia. Darralle tein myös n. 100 askelta ja lihapullan puolikas n. joka kymmenes askel, sekä loppupalkka. Darran jälki oli myös suora, mutta lopussa jälki hieman kaartoi oikealle.

Turbo oli taas polleata poikaa ja hekumoissaan, kun huomasi, että pääsee rakkaan Minninsä kanssa lenkille :) käytiin joku 1,5h lenkki ja löydettiin uusi kiva reitti, jonne pitää toistekkin mennä. Nyt kun illalla alkaa hämärtyä laskeutuu pimeys alta aikayksikön. Siinä totisesti testataan ohjaajan kykyä luottaa koiraan, kun jälestää pimeässä ;) Kreppejäkään en tajunnut laittaa, kuin alkuun ja loppuun.

Valjaita pukiessa veti Turbon nenä jo kohti maata ja näytin ensimmäisen askeleen, jolla lihapulla oli. Turbo lähti aika määrätietoisesti etenemään eteenpäin. Sanna käveli perässä ja sanoi, että jälki menisi enemmän oikealla päin ja Turbo menee ehkä väärään suuntaan. Turbo eteni kuitenkin niin varman näköisenä ja hetken päästä myös lihapulla löytyi maasta, joten oikealla jälellä oltiin :) annoin Turbon tehdä rauhassa töitä, eikä tarvinnut pahemmin jarrutella menoakaan, kun lenkki oli kuluttanut liian virran. Melkein kaikki lihapullat löytyi ja jokaisen kohdalla joutui hetken aikaa pyörimään ennenkuin lihapulla löytyi, mutta syötyään jatkoi määrätietoisesti eteenpäin. Mielestäni kokonaisuudessaan jälki sujui tosi hyvin. Loppupalkan jälkeen leikittiin hetki pallolla, joka meinasi kadota n. 100 kertaa pimeyteen.

Sitten oli Darran vuoro päästä jälelle. Alku meni aika kivasti, mutta ei edennyt yhtä määrätietoisesti, kuin Turbo ja selkeästi ihmetteli miksi ruokaa oli niin harvakseltaan jälellä. Välillä mentiin tosi paljon jäljen sivussa ja pyörittiin ympyrääkin. Loivan mutkan kohdalla darra jäi pitemmäksi aikaa syömään lihapullaa maasta - tai siis luulin olleen lihapulla jota mutusti, mutta sitten selvisi, että puun juurella olikin aito ja ehta ihmisen paska, joka oli peitetty isolla sammaleentupolla. Hyi helvetti! Eikö voisi kaivaa tarpeilleen kuopan ja sitten peittää sen!? Onneksi omat koirat eivät kuitenkaan harrasta pyörimistä siinä itessän, kuin joidenkin koirat tuppaavat tehdä. Siinä pyörittiinkin sitten pitemmän aikaa ennekuin päästiin takaisin jälelle ja keskityttiin taas töihin. Loppupalkkakin kuitenkin lopulta löytyi. Tänään pitää käydä korjausjälki tekemässä, jotta ei jäisi kirjaimellisesti "paskan" maku suuhun tämän päivän jälestä ;D

Jäljet oli muutenkin hieman liian vaativat. Kosteaan sammaleeseen tallatut, jotka vanhenivat melkein 2h ja takuulla harhajälkiä riitti. Harvemmin olen itse tallannut omille jälkiä, vaan aina on ollut vieraan tekemä. Nyt sai Darra oikeasti keskittyä etsimään oikeaa jälkeä, kun välillä mentiin niin ympyrää, että omat tuoreet jäljet sotkivat kunnolla alkuperäistä :P Myös Minni pääsi ajamaan pienen jäljen. Heti lenkin päätteeksi tallasin aika tiheän n. 20m pitkän jäljen, jossa oli askeleilla paljon makkaraa. Jälki kerkesi vanheta n. 20min, jonka aikana ajettiin omien jäljet. Hyvin sujui Minnikin elämän ensimmäinen jälki :)

Ei kommentteja: