Tänään käytiin jälellä. Mukana oli eräs jälkiguru arvioimassa koirien työskentelyä :)
Darralle n. 100m:ä ja Turbolle hieman lyhyempi. Molemmat suoria ja Darralla aika harvakseltaan makkaroita askeleilla ja Turbolla hieman tiheämmin.
Jäljet vanhenivat jotain puolisen tuntia. Darra ei tuntunut nyt keskittyvän ajamiseen ja poukkoili välillä jäljen molemmin puolin. Makkaroita jäi syömättä paljon, mutta jälesti ihan kivasti pitempiä tyhjiäkin väliä. Saattoi olla harhajälkiäkin, kun noita sienestäjiä riittää nyt metässä kiusaukseen asti..Häntä heilui jatkuvasti, joka tarkoittaa, että a) Darra ei keskity jälkeen kunnolla, b) Darra tykkää jälestämisestä :)
Turbo meinasi ampaista jälelle hirvää kyytiä ja jouduin pidättämään menoa aika lailla liinasta. Turbo teki ehkä parhaimman jälkensä tähän asti. Tuntui keskittyvän paremmin, kuin Darra, vaikka yritti edetä kuin höyryjuna. Makkaroita jäi syömättä, mutta ei yrittänyt niin usein lähteä takajälelle, kuin ennen.
Saatiin vinkiksi kokeilla käyttää isompia makupaloja jälellä ja hieman harvemmin n. joka kymmenennelle askeleelle. Pienempien makupalojen kanssa, kun ensin mennään yli ja sitten saadaan haju, että sinne taakse jäi ruokaa ja alkaa pyöriminen ja takajälen ajo ;)
Kyllä se kuulema kuitenkin ihan ok jäljestämiseltä jo näytti, kun ollaan tehty jälkeä vasta alkukesästä asti.
perjantai 25. syyskuuta 2009
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
Tokoa ja eksynyt pikkukoira
Eilen tokoiltiin jälleen Koivuniemen kentällä. Siellä on hyvä treenata, kun häiriötä löytyy, vaikka minkälaista. Meille meinasi muuttaa pikkukoira asumaan :) löysin karanneen koiran ja oli se sellaista kohtalon johdatusta, että löysin koiran ja sain vielä kiinni, että päätin, jos kotia ei löydy otetaan se meille. Koti löytyi, mutta en tiedä oliko sittenkään hyvä asia.. Mutta nyt ensin pieni kertaus treeneistä.
Turbo
Paikallaolo. 4min, palkkaus puolessavälin. Paikallaolossa Fico, Turbo, Ani ja Urho. Hyvä makuu ja yhdellä käskyllä meni maahan ja nousi sivulle. Makasi suorassa pää alhaalla pannukakuksi litistyneenä.
Ruutu. Viriteltiin kentälle kolme erilaisilla ruutumerkeillä olevaa ruutua. Oransseilla ja punaisilla kartioilla ja valkoisilla pienillä ämpäreillä. Vuorotellen lähetyksiä eri ruutuihin, eikä väärään ruutuun saanut mennä. Punainen osoittautui hankalimmaksi, kun oikealla puolella ollut valkoinen ruutu haki Turbon huomion. Pari kertaa yritti väärään ruutuun ja aina kutsuin pois ja mentiin hieman lähemmäksi punaista ruutua, joka löytyi lopulta. Kuulema punainen on koiralle kaikkein vaikein väri hahmotettavaksi, joten varmaan sillä on perääkin. Kaikki ruutuun menot laukalla(!) ja hyvin noudatti pysäytyskäskyjä. Välillä käskin vain seisomaan ja välillä seisomaan ja maahan.
Luoksetulo. Tarkoitus oli ottaa seisomaan pysäytys pitkän matkan etäisyydeltä, mutta lähti ravilla tulemaan ja innostin laukalle ja tehtiin tarkoituksella läpijuoksu. Toiseen saatiin ok pysäytys seisomaan ja pääsin palkkaamaan lihapullan heitolla.
Tun(n)ari. Aaaaaaaaaargh!! 3 + 1 nyt toi ekana väärän kapulan :(( Virekin oli liian korkealla tunnariin, vaikka luulin enimmän virran lähteneen ruutuihin juoksemisessa. Toinen kapula oli oma, mutta kävi sen suoraan hakemassa, eikä haistellut edes muita. No kyllä se siitä, treeniä treeniä lisää :) alkaa se olla kuitenkin jo aika lähellä saada palikat kasaan liikkeeseen. Kuitenkin liikkeen alun säätämiset onnistui hyvin, vaikka Anneli yritti hieman härnätä Turboa nousemaan heiluttelemalla purkkia nenän edessä.
Liikkeestä istuminen. Super, josta heti palkka taakse.
Seuraaminen. Tehtiin hieman seuruuta lopuksi, jotta jäisi hyvä mieli epäonnistuneen tunnarin jälkeen. Naksuttelin oikeasta tekemisestä ja kehuin ylitsevuotavasti ja lopuksi revittiin narulelua. Turbolla kesti taas hyvin vire koko treenin ajan yllä :D
Sitten piti suunnistaa jo koulutuskentälle, jossa kokoontui taas pentukurssi. Kentällä meni yllättävän myöhään, kun vielä kurssin jälkeen jäin suustani kiinni kentän laidalle. Olin kotona vasta n. klo 21.30 aikoja ja harmikseni huomasin, että koti-avaimet on hävinneet. Mulla hyvin harvoin jää avaimet ottamatta mukaan ja pidän yleensä niistä kunnon huolen. Harri oli jo töihin lähtenyt, joten ei auttanut, kun lähteä porukoilta vara-avainta hakemaan. Jotain kohtalon ohjausta se avaimien unohtaminen oli (löytyi myöhemmin näkyviltä kodinhoitohuoneen pöydältä) ja kaikki, kun lähellä porukoita ajessani huomasin tien laidassa pienen koiran. Pysäytyin auton välittömästi (keskelle risteystä..) ja menin ulos katsomaan. Ketään ihmistä ei näkynyt missään ja koira vaikutti ulkonäöltään ja olemukseltaan kulkukoiralta. Turkki aivan takuissa etenkin jalat yhtä takkuklimppiä ja arka kuin mikä. Yritin nakin paloilla houkutella, mutta ei maistunut nakit yhtään. Kerran pääsin hieman lähemmäksi ja sain karvoista kiinni, mutta ote oli huono ja pirulainen puraisi, jolloin pääsi irti. Olin ottamassa sitten takakontista hihnaa, jolla olisin yrittänyt pyydystää sen, mutta nähtyään Turbon ja Darran naamat lähti hippulat vinkuen karkuun. ajoin auton tien viereen ja eikun koiran perään. Pari tuntia se juoksutti mua ympäri kyliä ja välillä oli täysin kateissa ja epätoivo iski monesti, että kadotin sen. Aina se jostain nurkan takaa kuitenkin löytyi ja lopulta väsyi ja kävi pitkälleen tien vierelle. Hilasin ihteni pikkuhiljaa lähemmäs koiraa ja lopulta sain karvoista hyvän otteen, mutta kyllä yritti ja sai purtuakin kovasti. Painoin sen pään maata vasten ja pikkuhiljaa rauhoittui ja sain syliin otettua. Koira oli seuraavan yön porukoillani hoidossa ja tänään sitten löytyi omistaja löytöeläinkodin kautta, jonne oli jättänyt katoamisilmoituksen. Koira oli vasta 2-vuotias narttu, coton de tulear rodultaan. Käsitin, että eivät pärjää koiralleen yhtään, eivätkä saa mm. tehtyä normaaleja hoitotoimenpiteitä, kynsien leikkuuta, turkin harjausta, yms. kun puree ja siksi oli niin järkyttävän näköisessä kunnossa. Tätä en aio jättää tähän. Jotain apua täytyy saada niin koiralle, kuin omistajilleen!
Turbo
Paikallaolo. 4min, palkkaus puolessavälin. Paikallaolossa Fico, Turbo, Ani ja Urho. Hyvä makuu ja yhdellä käskyllä meni maahan ja nousi sivulle. Makasi suorassa pää alhaalla pannukakuksi litistyneenä.
Ruutu. Viriteltiin kentälle kolme erilaisilla ruutumerkeillä olevaa ruutua. Oransseilla ja punaisilla kartioilla ja valkoisilla pienillä ämpäreillä. Vuorotellen lähetyksiä eri ruutuihin, eikä väärään ruutuun saanut mennä. Punainen osoittautui hankalimmaksi, kun oikealla puolella ollut valkoinen ruutu haki Turbon huomion. Pari kertaa yritti väärään ruutuun ja aina kutsuin pois ja mentiin hieman lähemmäksi punaista ruutua, joka löytyi lopulta. Kuulema punainen on koiralle kaikkein vaikein väri hahmotettavaksi, joten varmaan sillä on perääkin. Kaikki ruutuun menot laukalla(!) ja hyvin noudatti pysäytyskäskyjä. Välillä käskin vain seisomaan ja välillä seisomaan ja maahan.
Luoksetulo. Tarkoitus oli ottaa seisomaan pysäytys pitkän matkan etäisyydeltä, mutta lähti ravilla tulemaan ja innostin laukalle ja tehtiin tarkoituksella läpijuoksu. Toiseen saatiin ok pysäytys seisomaan ja pääsin palkkaamaan lihapullan heitolla.
Tun(n)ari. Aaaaaaaaaargh!! 3 + 1 nyt toi ekana väärän kapulan :(( Virekin oli liian korkealla tunnariin, vaikka luulin enimmän virran lähteneen ruutuihin juoksemisessa. Toinen kapula oli oma, mutta kävi sen suoraan hakemassa, eikä haistellut edes muita. No kyllä se siitä, treeniä treeniä lisää :) alkaa se olla kuitenkin jo aika lähellä saada palikat kasaan liikkeeseen. Kuitenkin liikkeen alun säätämiset onnistui hyvin, vaikka Anneli yritti hieman härnätä Turboa nousemaan heiluttelemalla purkkia nenän edessä.
Liikkeestä istuminen. Super, josta heti palkka taakse.
Seuraaminen. Tehtiin hieman seuruuta lopuksi, jotta jäisi hyvä mieli epäonnistuneen tunnarin jälkeen. Naksuttelin oikeasta tekemisestä ja kehuin ylitsevuotavasti ja lopuksi revittiin narulelua. Turbolla kesti taas hyvin vire koko treenin ajan yllä :D
Sitten piti suunnistaa jo koulutuskentälle, jossa kokoontui taas pentukurssi. Kentällä meni yllättävän myöhään, kun vielä kurssin jälkeen jäin suustani kiinni kentän laidalle. Olin kotona vasta n. klo 21.30 aikoja ja harmikseni huomasin, että koti-avaimet on hävinneet. Mulla hyvin harvoin jää avaimet ottamatta mukaan ja pidän yleensä niistä kunnon huolen. Harri oli jo töihin lähtenyt, joten ei auttanut, kun lähteä porukoilta vara-avainta hakemaan. Jotain kohtalon ohjausta se avaimien unohtaminen oli (löytyi myöhemmin näkyviltä kodinhoitohuoneen pöydältä) ja kaikki, kun lähellä porukoita ajessani huomasin tien laidassa pienen koiran. Pysäytyin auton välittömästi (keskelle risteystä..) ja menin ulos katsomaan. Ketään ihmistä ei näkynyt missään ja koira vaikutti ulkonäöltään ja olemukseltaan kulkukoiralta. Turkki aivan takuissa etenkin jalat yhtä takkuklimppiä ja arka kuin mikä. Yritin nakin paloilla houkutella, mutta ei maistunut nakit yhtään. Kerran pääsin hieman lähemmäksi ja sain karvoista kiinni, mutta ote oli huono ja pirulainen puraisi, jolloin pääsi irti. Olin ottamassa sitten takakontista hihnaa, jolla olisin yrittänyt pyydystää sen, mutta nähtyään Turbon ja Darran naamat lähti hippulat vinkuen karkuun. ajoin auton tien viereen ja eikun koiran perään. Pari tuntia se juoksutti mua ympäri kyliä ja välillä oli täysin kateissa ja epätoivo iski monesti, että kadotin sen. Aina se jostain nurkan takaa kuitenkin löytyi ja lopulta väsyi ja kävi pitkälleen tien vierelle. Hilasin ihteni pikkuhiljaa lähemmäs koiraa ja lopulta sain karvoista hyvän otteen, mutta kyllä yritti ja sai purtuakin kovasti. Painoin sen pään maata vasten ja pikkuhiljaa rauhoittui ja sain syliin otettua. Koira oli seuraavan yön porukoillani hoidossa ja tänään sitten löytyi omistaja löytöeläinkodin kautta, jonne oli jättänyt katoamisilmoituksen. Koira oli vasta 2-vuotias narttu, coton de tulear rodultaan. Käsitin, että eivät pärjää koiralleen yhtään, eivätkä saa mm. tehtyä normaaleja hoitotoimenpiteitä, kynsien leikkuuta, turkin harjausta, yms. kun puree ja siksi oli niin järkyttävän näköisessä kunnossa. Tätä en aio jättää tähän. Jotain apua täytyy saada niin koiralle, kuin omistajilleen!
raunioita, tokoa ja hakua
Pieni tiivistelmä sunnuntain ja maanantain treeneistä.
Sunnuntaina käytiin raunoilla etsintäharkoissa. Turbolle neljä ukkoa. Alueen joka kulmaan yksi ukko ja kolme umpipiiloissa. Eka löytyi betoniharkkojen välistä, jolle näytöllä suorapalkka, toinen kaatuneesta roskiksesta, jossa kansi kiinni, kolmas hiekkalaatikosta ja neljäs maanalaisesta kaivosta. Kaikilla muilla ukoilla käskin Turbon ensin maahan ja maalimies kaivautui ulos piilosta ja palkkasi. Ei olisi millään malttanut pysyä aloillaan ja sain aika kovaakin käskeä, että kuunteli. Muuten teki hyvin töitä, mutta alussa kävi vetämässä alueella vauhtikierroksen, jolloin purki enimmät paineet pois (onneksi ukot olivat umppareissa!), kunnes keskitty etenemään alueella minne käsken.
Darralle kaksi ukkoa, toinen avonaiseen roskikseen ja toinen matalaan puuhökkeliin. Kivasti teki töitä. Rullat tulivat perille ja näytöillä suora palkkaus.
Maanantaina käytiin tokoilemassa puolelta päivin Koivuniemen kentällä. Ajattelin ottaa Turbolle pienen tasonkatsauksen ja kävin kaikki voittajan liikkeet läpi. Palkkailin aina silloin tällöin liikkeiden aikana ja välissä.
Turbo
Paikallaolo. Mukana Turbo, Minni ja Reko. Hyvin sujui paikallaolo, vaikka vieressä olikin Turbon tyttökaveri ;)
Kestoa joku kolmisen minuuttia. Asento pysyi täysin suorana, mutta pään laski alas melko alussa. Välillä nosti päätään ja laski uudelleen maahan, kun Päivi kävi Rekoa palkkaamassa.
Seuraaminen. Päivi käskytti voittajan kaavion. Tosi kiva vire! Palkkasin suorista perusasennoista. Aina ensin meinasi jäädä vinoon pysähtymisessä, mutta korjasi itse suoraan.
Liikkeestä istuminen. Muuten teki loistavasti, mutta menin itse pilaamaan suorituksen, kun palkkasin makupalalla kävellessäni Turbon taakse, jolloin Turbo nousi ja lähti perään. Jätin uudelleen istumaan ja tein liikkeen loppuun.
Luoksetulo. Laukalla tuli kaikki välit, jopa viimeisenkin melkein kokonaan! Seisomisessa eteni noin oman mittansa ja maahanmenoon tarvitsi yhden lisäkäskyn. Päivi huomautti, että sanoin maahan-käskyn ensin aika korkealta, josta varmaan johtui, ettei heti mennyt maahan. Eteen tuli aika suoraan ja sivulle ok.
Ruutu. Ruudun haku hieno ja vauhdilla mentiin ruutuun, mutta joku oikosulku iski ja jäi hetkeksi haistelemaan ruudun etumerkkiä ja hakeutui sitten oikealle paikalle, jonne noudatti hyvin seiso-käskyä ja siitä maahan. Seuraamaan tuli laukalla ja loppu meni hyvin.
Metallinouto. Tyypillistä Turboa.. Vauhdilla kapulan luo, mutta pikaravilla palautus. Ennakoi perusasentoa, joten otettiin hetki vain edessä istumista ja Päivi huuteli pari kertaa käskyä.
Hyppynouto. Heitin hieman vinoon esteestä ja meinasi ensin kiertää takasin hypyssä. Toisella kerralla muuten tyylipuhdas nouto, mutta paluuhypyssä ponnisti aika kaukaa esteestä ja takajalat kolahti esteeseen. En ottanut perusasentoa sivulle, eikä ennakoinutkaan Päivin huudellessa käskyä.
Tunnari. Tässä saatiin onnistuminen! Tehtiin kaikki alkujutskat kynän ja tunnarin ojentamisineen ja kääntymisineen. Päivi vei 3 kapulaa riviin ja väliin oman. Ennen oman käteen ottamista puristin kädessä lihapullaa, jotta olisi hieman apuhajua, mutta en hajustanut itse kapulaa kädessä kovin pitkään. Omahan sieltä palasi käteen :) hyvä etten itkuun purskahtanut, kun olin niin tyytyväinen :) biletettiin sitten monen nakin palasen edestä!
Kaukokäskyt. Turbo alkoi selvästi jo väsyä ja tässä liikkeessä huomasi sen, eikä keskittynyt miten teki vaihtoja. Maasta seisominen hyvä, seisomasta maahan eteni himpun verran, jota ei ole tapahtunut aikoihin. Seisomasta istumaan myös eteni hieman. Maasta istumaan ja istumasta maahan hyvä. Kokonaisuudessa olisiko edennyt jotain puolet omaa mittaansa. Tehtiin vielä lähempää seisomasta maahan vaihtoja ja nyt yritti vetäistä joka kerta etujalan koukkuun allensa.
Pientä ja hienosäätöä vielä melkeinpä kaikki liikkeet vailla, mutta ei niistä varmaan saakaan ikinä täysin valmiita. Todella tyytyväinen olin Turbon hyvään vireeseen, joka kesti loppuun asti.
Darra
Luoksetulo. Ensin läpijuoksu. Tuli laukalla, mutta vauhti olisi saanut olla nopeampi. Kehuin suullisesti, jotta vauhti säilyisi loppuun asti. Sitten tehtiin perään seisomaan pysäytys suullisena käskynä. Eteni noin kaksi omaa mittaansa ainakin. Vaikea treenata Darran kanssa nykyisin mitään luoksetuloa, kun joko ennakoi pysäyttämistä tai vauhtia ei löydy.
Seuraaminen. Päivi käskytti lyhkäsen voin kaavion. Ihan hyvin teki kaikki teknisesti oikein, mutta vieläkin se jokin puuttui Darran tekemisessä.
Ruutu. Ruutuun lähetyksiä lyhyeltä matkalta. Hyvä ruudun haku, mutta targetille tullessa teki niin suuren kaaren kääntyessään ympäri, että jäi aika ruudun laitaan. Laitoin targetin lähemmäksi ruudun vasenta takamerkkiä, jolloin paikka jäi paremmaksi kääntymisen jälkeen.
Liikkeestä istuminen. Ekalla kerralla jäi seisomaan. Tätä ongelmaa ei ole pitkään aikaan ollutkaan. Toisella teki oikein, josta naksautin ja heitin palkan taakse.
Treenin päätteeksi lähdettiin Minnin kanssa Jaamankankaalle metsälenkille. Lenkin jälkeen pyörähdettiin nopsaan kotona ja täytettiin palkkarasiat ja suunnattiin kohti Selkietä hakutreeniin. Hetken aikaa mietin lähteäkö ja jaksaisiko Turbo vielä ukkoja etsiä, mutta mitäpä sitä muutakaan maanantai iltana tekisi, kuin olisi hakumetsässä. Meitä tuli paikalle 6 treenaajaa ja jaettiin porukka kahtia. Turbolle ajattelin ottaa pari helppoa pistoa haamuilla, jotta vahvistaa niitä suoria pistoja. Ukot valmiiksi metsään ja ukot näyttäytyivät ennen lähetystä. Eka ukko oli vasemmalla etukulmassa. Lähti ensin suoraan, kaarsi oikealle, mutta palasi takasin linjalle ja löysi ukon. Oli kuulemma naamaa pitänyt lipaista ennen rullan ottoa.. Toinen ukko oli aika syvällä n. 70m:ssä. Lähti suoraviivaisesti ukolle, mutta rullan haettuaan palasikin kaksi kertaa ukolle enne kuin toi rullan mulle. Liekö johtunut pitkästä matkasta ja väsymisestä vai täysin uudesta miehestä maalimiehenä. Näyttö hyvä. Turbo sai mennä autoon miettimään tekostaan ja hetken huilimaan ja aivan loppuksi otettiin Turbolle mukava "hipatus" loppuun. Auli valmiina metsässä ja puolipaolla piiloon. Alueen alussa oli risukasa, jonka Turbo kiersi, mutta muuten teki hienon suoran piston, vaikka hieman ennen piiloa oli tien ylistyskin. Näytölle tehtiin vielä pieni hipatus eli ennen näytölle lähetystä maalimies kiljaisi piilolta ja näin tulikin entisestään vauhtia näytölle :)
perjantai 18. syyskuuta 2009
Ihana syksy!
Olen syksynlapsi! Olenhan syntynyt syksyllä, mutta rakastan ruska-aikaa ja viileneviä keliä. Koiratkin jaksavat ihan eri tavalla puuhata ja treenata viileämmällä. Nopeasti pimenevät illat haittaa hieman treenien suunnittelua ja lenkille, kun lähtee myöhään illalla alkaa olla säkkipimeetä, joka vaatii hieman taas itseltä totuttelua lähteä pimeään metsään. Ostin molemmille koirille pienet vilkut pantaan, jotta helpompi seurata missä kumpikin menee. Turbolla valo vilkuttaa sinistä ja valkoista ja Darralla vihreää ja pinkkiä :)
Muutenkin oma mieliala on paljon parempi, kun saatiin vihdoin parempia uutisia Turbosta! On pitänyt päivittää tämä hunningolle jäänyt blogi jo monta päivää sitten, mutta aika ei tunnu oikein riittävän. Nuo kaksi ruttuista naamaa, kun käyttävät aika tehokkaasti kaiken liikenevän vapaa-aikani :)
Maanantaina hakuiltiin Selkiellä. Turbolle kolme ukkoa ja kaikille otettiin haamulähetykset yksitellen. Oikea teho motivointi ja suora pistotus treeni :) Motivaatiossa ei juuri ole ollut Turbolla korjattavaa, mutta niissä suorissa pistoissa. Nyt haki kaikki ukot upeasti ja joutui hetken niitä etsimäänkin, vaikka näki ukon metsässä. Kaikki rullien noudot sujuivat ilman enempiä maalimiesten ahdisteluita ja naamojen nuolemista ja vauhdilla rullat tulivat perille asti. Pyysin rullan luovuttamaan suoraan sivulle. Näytöt hienot. Malttoi maahankin ensin mennä ennenkuin sai palkan. Lopuksi pallopeliä. Autolla annoin vielä nestepitoisen ruoan, jonka hieroja suositteli antamaan aina kovemman rasituksen jälkeen. Auttaa kuulema palautumisessa.
Tiistaina käytiin jälleen Martinan luona kopeloitavana ja iloikseni sain kuulla, että Turbon imusolmukkeet ovat laskeutuneet yli puoleen siitä mitä ne olivat!!! :)) Tässä parisen viikkoa, kun olen tunnustellut ja kokeillut Turbon imusolmukkeita, niin alkaa itse tulla hieman vainoharhaiseksi. No ei varmaan ihme, kun saa kuulla rakkaan koiransa ehkä sairastavan kuoleman vakavaa sairautta :( ne isot patit kaulan molemmin puolin, joita luulin turvonneiksi imusolmukkeiksi olivatkin sylkirauhaset ;) pakko tähän väliin omaksi puolustukseksi todeta, että Martina sanoi, ettei sylkirauhasia voinut aiemmin viime kerralla erottaa, kun imusolmukkeet ovat siinä ihan vieressä ja olivat silloin niin isot. Turbon etujalassa ryntäiden kohdalla ollut kananmunan kokoinen imusolmuke oli kutistunut 1/3 osaan siitä mitä oli!! Lisäksi Turbo on silminnähden piristynyt. Voi olla, että Turbolla saattoi olla joku pieni esim. kurkkutulehdus, joka turvotti imusolmukkeet ja veti koiran väsyneeksi. Tulehdusarvojahan ei Turbolla kylläkään silloin ollut. Vielä ei voi kuitenkaan sitä pahinta sulkea pois, mutta nyt näyttää ainakin paremmalta! Samalla punnitsin Turbon ja äijä oli taas laihtunut..painaa nyt 49,5kg. Eli on laihtunut niistä näyttelyajoista 12,5kg..huh huh, mikä läskimäärä! Turbo on oikein timmi ja lihaksikas äijä nykyään. Nyt syö NEU Vogel-perunaa ja maistuvuus on ainakin taattu. Aina Turbolla on ollut hyvä ruokahalu, mutta tämä neu tuntuu olevan kyllä yliveto!
Tiistaina illalla oli pentukurssilaisten kaupunkikävely ja sen jälkeen pidettiin koulutuskentällä tokotreenit. Olen viimeksi alkaneella Josepan pentukurssilla mukana apuohjaajana. Ihania, avoimia pentuja kaikki ja rotuja löytyy kurssilta laidasta laitaan. Kääpiövilliksestä beauceroniin.
Turbo
Ruutu. Alkoi jo hieman hämärtää ja tehtiin ensin ruutu-harjoitukset pois. Ruudun merkkeinä valkoiset pienet ämpärit. Kentälle oli jo kertynyt hieman sumua ja tehtiin varman päälle eli ensin lähetys n. 5m:stä. Hyvin haki katsellaan ruudun ja lähetyksellä meni oikeaan paikkaan. Sitten otettiin lisää matkaa n. 10m:iin ja siitä vielä n. 15m:iin. Molemmat lähetykset hyvät. Kerran korjasin uudella ruutu-käskyllä paikan paremmaksi, kun ei pysähtynyt tarpeeksi nopsaan seisomaan ja jäi liian lähelle ruudun etureunaa. Loppuun ruutu kokonaisena liikkeenä ja tuli onnistunut suoritus :))
Seuraaminen. Turbolla oli älytön vire päällä ja intoa piisasi. Oli ihanaa tehdä Turbon kanssa töitä. Naksutin liikkeen pysähtymisiä, kun tuli suora perusasento. Otin ihan pienen sivuaskeleen oikealle ennen pysähtymistä, joka auttoi Turboa hakemaan suoran asennon. Harjoiteltiin myös takapään käyttöä vasemmalle käännöksissä. Sivuaskeet oikealle oli niin nopeita, etten kerennyt siirtää jalkaa alta pois, ettei istuisi jalan päälle :P Täyskäännökset toimi, kun tehtiin ne oikealle päin kääntymällä. Hyvä paketti.
Metallinouto. Hirmu vauhdilla kapulalle, mutta pikaravilla palautus. Laukan nosti, kun oikein innostin ja lähdin peruuttamaan, ei muuten. Mitähän tähän keksisi, jotta palauttaisi myös laukalla.
Darra
Ruutu. Pari ruutuun lähetystä aivan ruudun vierestä. Aluksi meni haistelemaan ruudun merkkejä ja nurmikkoa, mutta lopulta likka uskoi, että ne on kiellettyjä asioita ja loppuun saatiin pari oikein nättiä ruutuun menoa. Toinen seisomaan ja toinen seisomisen kautta maahan.
Seuraaminen. Vire olisi saanut olla parempi. Teki hieman puolitehoilla. Peruutuksessa ei muistanut käyttää takapäätään ollenkaan vaan käveli aina viereen. Naksun esiin ottaminen toi ihan eri meiningin tekemiseen.
Luoksetulo. Se vauhti..se vauhti.. onko muka alkanut nykyisin niin paljon ennakoimaan pysäytystä, että vauhti on kärsinyt sen takia? Darralta tuntuu muutenkin olevan tokossa se tekemisen into kateissa. Tekee kyllä ihan ok perussuoritusta, mutta se jokin puuttuu. Täytyykö jättää taas likka pienelle paussille tokosta.. Lenkillä (ja jäljellä!!) ja muuten arkielämässä Darra on tosi innokas ja menevä tytteli, joten ei se ainakaan millään lailla kipeä ole.
Liikkeestä istuminen. Muut vahti vieressä, että kun istuu nopsaan, naksautan ja heitän makupalan. Se oli todella hyvä.
Torstaina käytiin jäljellä Even ja Bonon kanssa. Piia tuli mukaan ja tehtiin Urholle pieni hakuharjoitus. Molemmille n. 100 askelta, Darralle juustonpaloja n. 5 askeleen välein ja Turbolle n. 3 askeleen välein. Ajattelin kokeilla juustopaloja jäljellä, jos näkyisivät hieman paremmin maasta ja voisi helpommin seurata jäljen kulkua. Juu ne keltaiset palasethan hyvin erottuu tuolta alkavan ruskan joukosta..no ei ;)
Jäljet happanivat n. tunnin ja sillä aikaa nautiskeltiin Even tuomat kahvit ja munkit ja tehtiin Urholle treeni. Mun piti kokeilla Turbolla etten yhtään ohjailisi sitä tai jarruttaisi menoa, vaan antaisin sen mennä täysin vapaasti. Autosta otettaessa äijä kävi jo hieman ylikierroksilla ja puhkui intoa. Ukkoja se totta puhuakseni luuli kyllä ensin sinne metsään olevan menossa etsimään. No jälkivaljaita pukiessani nenä painui kohti maata ja sitten lähdettiin töihin. Paikoittain ihan ok menoa, mutta enimmäkseen sinkoili sinne tänne.. en uskaltanut antaa mennä vapaasti, kun varmaan oltaisiin eksytty kokonaan jäljeltä. Kyllä siinä jäljellä suunnilleen kuitenkin pysyttiin ja loppupalkka löytyi. Ensi kerralla täytyy jäljen vanhenemisen aikana käydä lenkillä, jotta enin virta olisi pois ennen jäljen ajoa. Ja joku alan asiantuntija saisi tulla katsomaan tuota miedän jäljestystä muutenkin miltä se oikeesti näyttää..
Darran jäljellä oli loiva kulma ja alkoi olla melko hämärä. Annoin Darran mennä aika vapaasti löysällä liinalla ja Darrahan jäljesti! Mitään en juuri jäljestämisestä oikein vielä tiedä, mutta omaan silmään (ja Piian ja Even mielestä) näytti oikein hyvältä. Välillä ohjautui jäljen sivuun, mutta palasi aina jäljelle takaisin. Eteni reippasti, mutta tarkasti.
Tehtiin tokoporukan kanssa kimppatilaus ja tilattiin Pipa Pärssisen tokokirjat ja eri liikkeiden opetukseen vihkoja. Vielä en ole kerennyt niitä lukemaan, mutta pikavilkasulla näyttäisi tunnari-vihkostakin löytyvät vaikka mitä tapoja tunnarin opetukseen. Jospa meillekkin löytyisi sieltä apu.
Ensikuussa onkin sitten tulossa Darran luonnetesti ja Turbolle varattu paikka tokokokeeseen. Jännättävää riittää!
Muutenkin oma mieliala on paljon parempi, kun saatiin vihdoin parempia uutisia Turbosta! On pitänyt päivittää tämä hunningolle jäänyt blogi jo monta päivää sitten, mutta aika ei tunnu oikein riittävän. Nuo kaksi ruttuista naamaa, kun käyttävät aika tehokkaasti kaiken liikenevän vapaa-aikani :)Maanantaina hakuiltiin Selkiellä. Turbolle kolme ukkoa ja kaikille otettiin haamulähetykset yksitellen. Oikea teho motivointi ja suora pistotus treeni :) Motivaatiossa ei juuri ole ollut Turbolla korjattavaa, mutta niissä suorissa pistoissa. Nyt haki kaikki ukot upeasti ja joutui hetken niitä etsimäänkin, vaikka näki ukon metsässä. Kaikki rullien noudot sujuivat ilman enempiä maalimiesten ahdisteluita ja naamojen nuolemista ja vauhdilla rullat tulivat perille asti. Pyysin rullan luovuttamaan suoraan sivulle. Näytöt hienot. Malttoi maahankin ensin mennä ennenkuin sai palkan. Lopuksi pallopeliä. Autolla annoin vielä nestepitoisen ruoan, jonka hieroja suositteli antamaan aina kovemman rasituksen jälkeen. Auttaa kuulema palautumisessa.
Tiistaina käytiin jälleen Martinan luona kopeloitavana ja iloikseni sain kuulla, että Turbon imusolmukkeet ovat laskeutuneet yli puoleen siitä mitä ne olivat!!! :)) Tässä parisen viikkoa, kun olen tunnustellut ja kokeillut Turbon imusolmukkeita, niin alkaa itse tulla hieman vainoharhaiseksi. No ei varmaan ihme, kun saa kuulla rakkaan koiransa ehkä sairastavan kuoleman vakavaa sairautta :( ne isot patit kaulan molemmin puolin, joita luulin turvonneiksi imusolmukkeiksi olivatkin sylkirauhaset ;) pakko tähän väliin omaksi puolustukseksi todeta, että Martina sanoi, ettei sylkirauhasia voinut aiemmin viime kerralla erottaa, kun imusolmukkeet ovat siinä ihan vieressä ja olivat silloin niin isot. Turbon etujalassa ryntäiden kohdalla ollut kananmunan kokoinen imusolmuke oli kutistunut 1/3 osaan siitä mitä oli!! Lisäksi Turbo on silminnähden piristynyt. Voi olla, että Turbolla saattoi olla joku pieni esim. kurkkutulehdus, joka turvotti imusolmukkeet ja veti koiran väsyneeksi. Tulehdusarvojahan ei Turbolla kylläkään silloin ollut. Vielä ei voi kuitenkaan sitä pahinta sulkea pois, mutta nyt näyttää ainakin paremmalta! Samalla punnitsin Turbon ja äijä oli taas laihtunut..painaa nyt 49,5kg. Eli on laihtunut niistä näyttelyajoista 12,5kg..huh huh, mikä läskimäärä! Turbo on oikein timmi ja lihaksikas äijä nykyään. Nyt syö NEU Vogel-perunaa ja maistuvuus on ainakin taattu. Aina Turbolla on ollut hyvä ruokahalu, mutta tämä neu tuntuu olevan kyllä yliveto!
Tiistaina illalla oli pentukurssilaisten kaupunkikävely ja sen jälkeen pidettiin koulutuskentällä tokotreenit. Olen viimeksi alkaneella Josepan pentukurssilla mukana apuohjaajana. Ihania, avoimia pentuja kaikki ja rotuja löytyy kurssilta laidasta laitaan. Kääpiövilliksestä beauceroniin.
Turbo
Ruutu. Alkoi jo hieman hämärtää ja tehtiin ensin ruutu-harjoitukset pois. Ruudun merkkeinä valkoiset pienet ämpärit. Kentälle oli jo kertynyt hieman sumua ja tehtiin varman päälle eli ensin lähetys n. 5m:stä. Hyvin haki katsellaan ruudun ja lähetyksellä meni oikeaan paikkaan. Sitten otettiin lisää matkaa n. 10m:iin ja siitä vielä n. 15m:iin. Molemmat lähetykset hyvät. Kerran korjasin uudella ruutu-käskyllä paikan paremmaksi, kun ei pysähtynyt tarpeeksi nopsaan seisomaan ja jäi liian lähelle ruudun etureunaa. Loppuun ruutu kokonaisena liikkeenä ja tuli onnistunut suoritus :))
Seuraaminen. Turbolla oli älytön vire päällä ja intoa piisasi. Oli ihanaa tehdä Turbon kanssa töitä. Naksutin liikkeen pysähtymisiä, kun tuli suora perusasento. Otin ihan pienen sivuaskeleen oikealle ennen pysähtymistä, joka auttoi Turboa hakemaan suoran asennon. Harjoiteltiin myös takapään käyttöä vasemmalle käännöksissä. Sivuaskeet oikealle oli niin nopeita, etten kerennyt siirtää jalkaa alta pois, ettei istuisi jalan päälle :P Täyskäännökset toimi, kun tehtiin ne oikealle päin kääntymällä. Hyvä paketti.
Metallinouto. Hirmu vauhdilla kapulalle, mutta pikaravilla palautus. Laukan nosti, kun oikein innostin ja lähdin peruuttamaan, ei muuten. Mitähän tähän keksisi, jotta palauttaisi myös laukalla.
Darra
Ruutu. Pari ruutuun lähetystä aivan ruudun vierestä. Aluksi meni haistelemaan ruudun merkkejä ja nurmikkoa, mutta lopulta likka uskoi, että ne on kiellettyjä asioita ja loppuun saatiin pari oikein nättiä ruutuun menoa. Toinen seisomaan ja toinen seisomisen kautta maahan.
Seuraaminen. Vire olisi saanut olla parempi. Teki hieman puolitehoilla. Peruutuksessa ei muistanut käyttää takapäätään ollenkaan vaan käveli aina viereen. Naksun esiin ottaminen toi ihan eri meiningin tekemiseen.
Luoksetulo. Se vauhti..se vauhti.. onko muka alkanut nykyisin niin paljon ennakoimaan pysäytystä, että vauhti on kärsinyt sen takia? Darralta tuntuu muutenkin olevan tokossa se tekemisen into kateissa. Tekee kyllä ihan ok perussuoritusta, mutta se jokin puuttuu. Täytyykö jättää taas likka pienelle paussille tokosta.. Lenkillä (ja jäljellä!!) ja muuten arkielämässä Darra on tosi innokas ja menevä tytteli, joten ei se ainakaan millään lailla kipeä ole.
Liikkeestä istuminen. Muut vahti vieressä, että kun istuu nopsaan, naksautan ja heitän makupalan. Se oli todella hyvä.
Torstaina käytiin jäljellä Even ja Bonon kanssa. Piia tuli mukaan ja tehtiin Urholle pieni hakuharjoitus. Molemmille n. 100 askelta, Darralle juustonpaloja n. 5 askeleen välein ja Turbolle n. 3 askeleen välein. Ajattelin kokeilla juustopaloja jäljellä, jos näkyisivät hieman paremmin maasta ja voisi helpommin seurata jäljen kulkua. Juu ne keltaiset palasethan hyvin erottuu tuolta alkavan ruskan joukosta..no ei ;)
Jäljet happanivat n. tunnin ja sillä aikaa nautiskeltiin Even tuomat kahvit ja munkit ja tehtiin Urholle treeni. Mun piti kokeilla Turbolla etten yhtään ohjailisi sitä tai jarruttaisi menoa, vaan antaisin sen mennä täysin vapaasti. Autosta otettaessa äijä kävi jo hieman ylikierroksilla ja puhkui intoa. Ukkoja se totta puhuakseni luuli kyllä ensin sinne metsään olevan menossa etsimään. No jälkivaljaita pukiessani nenä painui kohti maata ja sitten lähdettiin töihin. Paikoittain ihan ok menoa, mutta enimmäkseen sinkoili sinne tänne.. en uskaltanut antaa mennä vapaasti, kun varmaan oltaisiin eksytty kokonaan jäljeltä. Kyllä siinä jäljellä suunnilleen kuitenkin pysyttiin ja loppupalkka löytyi. Ensi kerralla täytyy jäljen vanhenemisen aikana käydä lenkillä, jotta enin virta olisi pois ennen jäljen ajoa. Ja joku alan asiantuntija saisi tulla katsomaan tuota miedän jäljestystä muutenkin miltä se oikeesti näyttää..
Darran jäljellä oli loiva kulma ja alkoi olla melko hämärä. Annoin Darran mennä aika vapaasti löysällä liinalla ja Darrahan jäljesti! Mitään en juuri jäljestämisestä oikein vielä tiedä, mutta omaan silmään (ja Piian ja Even mielestä) näytti oikein hyvältä. Välillä ohjautui jäljen sivuun, mutta palasi aina jäljelle takaisin. Eteni reippasti, mutta tarkasti.
Tehtiin tokoporukan kanssa kimppatilaus ja tilattiin Pipa Pärssisen tokokirjat ja eri liikkeiden opetukseen vihkoja. Vielä en ole kerennyt niitä lukemaan, mutta pikavilkasulla näyttäisi tunnari-vihkostakin löytyvät vaikka mitä tapoja tunnarin opetukseen. Jospa meillekkin löytyisi sieltä apu.
Ensikuussa onkin sitten tulossa Darran luonnetesti ja Turbolle varattu paikka tokokokeeseen. Jännättävää riittää!
lauantai 12. syyskuuta 2009
Päivä kerrallaan..
On jäänyt blogin päivitys viime ajoilta väliin. Huoli rakkaasta on valtava. Parisen viikkoa sitten kävi Silja Jokinen hieromassa koirat ja teki Turbosta huolestuttavan löydön. Takajalkojen imusolmukkeet olivat turvonneet ja isot. Silloin ei Silja tuntenut muualla Turbon kehossa turvonneita imusolmukkeita. Käytiin viime viikolla eläintohtori Kivuttomalla Martinan tutkittavana ja nyt oli myös kaulan imusolmukkeet turvonneet. Oikealla puolella jopa n. kananmunan kokoinen patti. Martinan alustava epäily oli lymfooma eli imusolmukesyöpä, koska bullmastiffi on syövän suhteen riskirotu ja yksi yleisimmistä kuolinsyistä on syöpä. Tulehdusarvoja ei ollut ja samalla tarkastettiin maksan ja munuaisten arvot, jotka olivat ok. Otettiin takajalan imusolmukkeesta ohutneulabiopsia ja lähetettiin patologille tutkittavaksi. Viime tiistaina sain vihdoin kuulla patologin lausunnon:
"Näytteeseen on eksfolioitunut runsaasti imusolmukeperäisiä soluja, jotka muodostavat heterogeenisen populaation imusoluja ja jossa dominoivat pienet ja keskisuuret lymfosyytit. Plasmasolujen osuus on lisääntynyt. Mukana on runsaasti blastimorfologian omaavia soluja.
Tutkitussa näytteessä ei todettu selvästi neonplasiaan viittaavaa. Sytologinen kuva viittaa imukudoksen reaktiiviseen hyperplasiaan. Se on yleensä seurausta paikallisesta tai yleisemmästä imukudoksen immunologisesta ärsytyksestä. Alkuvaiheen lymfooman mahdollisuutta ei näytteiden perusteella voida poissulkea."
Turbolle tehtiin samalla reissulla allergiatesti ja nyt odotellaan vielä niiden tuloksia ja mennään uudestaan eläinlääkärille ja tehdään kaikki mahdolliset kokeet, jossa selviää mikä Turbolla on ja että saataisiin suljettua pois syövän mahdollisuus kokonaan!
Darra on sentään hierojan mukaan hyvässä kunnossa, eikä jumipaikkoja juurikaan löytynyt. Niskassa oli pieni jumikohta, jota hieromalla reagoi lihasta värisyttämällä, mutta muuten likka on elämänsä kunnossa.
Parilta viikolta haku- ja jälkitreenit on jääneet väliin, mutta tokoiltu ollaan enemmän ja vähemmän ahkerasti molempien kanssa.
Darran kanssa ollaan tahkottu paljon voittajan liikkeitä. Kaukkareita tehdään melkein joka ilta kotona naksun avulla. Seiso-maahan-vaihdoissa alkaa olla pikkuhiljaa sitä haluamaani oikeaa hissiliikettä :) vielä olen polvillani Darran vieressä vaihtoja tehdessä, mutta siitä pikkuhiljaa nousen ylös ja etäisyyden oton kanssa ei ole mikään kiirus. Myös tunnaria aloiteltiin molempien kanssa, kun saatiin uusia tunnarikapuloita. Pyysin iskää tekemään, kun joutaa ja kerkiää jonkun 50kpl kapuloita. Rimaa iskällä on yllin kyllin omalla vertaallaan. Isukkipa yllätti ja oli tehnyt kapuloita yht. 350kpl!! Riittää hetken aikaa ;)
Darralle olen tehnyt tunnaria sisällä kylppärin lattialla yhdellä hajustamattomalla ja voimakkaasti lihapullalla hajustetulla omalla kapulalla. Tuntui, ettei neiti millään meinannut hokaista etsiä kapulaa haistelemalla. Darra kyllä on muuten aikamoinen nenäeläin ja jatkuvasti lenkillä vetää nenä maassa vapaana viipottaessa, mutta tunnariin ei osaa yhdistää. Nosti suuhun aina sen kapulan kummalle ensin meni ja kun kielsin, meni lukkoon ja jäi seisomaan kapula suussa, eikä tiennyt mitä tekisi. Keksin sitten laittaa oman kapulan päälle pienen lihapullan palasen ja nyt on oma kapula noussut. Ajattelin sitten myöhemmin alkaa piilottamaan lihapullan palasta kapulan taakse, yms. jos sillä saataisiin se nokka mukaan peliin.
Turbolla on tunnari toiminut yllättävän varmasti. Väärä nousee ehkä 1/10- kerrasta! Oma kapula on aina hieman hajustettu, mutta ei voimakkaasti. Keskiviikkona käytiin Piian ja Even kanssa tokoilemassa Onttolan ampumaradan parkkiksella ja Turbolle otettiin siellä tunnari. Tehtiin kaikki alkurituaalit, kuten kokeessakin ja hyvin Turbo malttoin istua aloillaan. Eve vei n. 7m.n päähän maahan kaksi hajustamatonta ja oman kapulan niiden väliin. Kapulat olivat melko lähekkäin toisiaan, mutta sieltä se oma nousi :)) haisteli kaikkia kapuloita ja valitsi oman. Omassa oli apuhajuna nakin tuoksua. Vire oli juuri sopiva tunnarityöskentelyyn, kun olimme jo treenanneet hetkeä aiemmin mm. ruutua, luoksetuloa, seuraamista ja liikkeestä istumista. Tunnarin jälkeen Turbo sai extrapalkan. Muiden treenattua otettiin loppuun vielä kokonainen idari. Näytin Turbolle, että namirasia on treeniliivien taskussa ja teki aivan huippuhienon suorituksen. Seisomaan jäännissä hyvä pysähtyminen, mutta lähti yllättäen kävelemään perään. Takajalka oli kuulema jäänyt kunnon venytysasentoon pysähtymisessä, jolloin oli korjannut asentoa ja mikälie aivopieru tullut, kun lähti perään, mutta muuten jäävät toimi upeasti ja vire kohdillaan. Seuraamaankin lähti reippaasti joka kerta. Iltaruoka oli ansaittu!
Meidän rakas neitimme täytti 30.8. kokonaista 3 vuotta! Onnea pieni kullanmuru! Isot onnittelut näin jälkikäteen vielä myös Darran sisaruksille Saimille, Salmelle, Mosselle ja Dandylle! Meillä juhlittiin ja herkuteltiin synttäreitä perinteisellä maksalaatikko-raejuusto-nakkikakku höystettynä omilla nappuloilla :) Vuosien karttuminen ei ainakaan hidasta tätä neitiä, vaan lujaa mennään tehdään sitten mitä vaan!
Tässä pikku-Darra kotiinhaku matkalla
On se tainnu vähän kokoakin kasvaa :)
"Näytteeseen on eksfolioitunut runsaasti imusolmukeperäisiä soluja, jotka muodostavat heterogeenisen populaation imusoluja ja jossa dominoivat pienet ja keskisuuret lymfosyytit. Plasmasolujen osuus on lisääntynyt. Mukana on runsaasti blastimorfologian omaavia soluja.
Tutkitussa näytteessä ei todettu selvästi neonplasiaan viittaavaa. Sytologinen kuva viittaa imukudoksen reaktiiviseen hyperplasiaan. Se on yleensä seurausta paikallisesta tai yleisemmästä imukudoksen immunologisesta ärsytyksestä. Alkuvaiheen lymfooman mahdollisuutta ei näytteiden perusteella voida poissulkea."
Turbolle tehtiin samalla reissulla allergiatesti ja nyt odotellaan vielä niiden tuloksia ja mennään uudestaan eläinlääkärille ja tehdään kaikki mahdolliset kokeet, jossa selviää mikä Turbolla on ja että saataisiin suljettua pois syövän mahdollisuus kokonaan!
Darra on sentään hierojan mukaan hyvässä kunnossa, eikä jumipaikkoja juurikaan löytynyt. Niskassa oli pieni jumikohta, jota hieromalla reagoi lihasta värisyttämällä, mutta muuten likka on elämänsä kunnossa.
Parilta viikolta haku- ja jälkitreenit on jääneet väliin, mutta tokoiltu ollaan enemmän ja vähemmän ahkerasti molempien kanssa.
Darran kanssa ollaan tahkottu paljon voittajan liikkeitä. Kaukkareita tehdään melkein joka ilta kotona naksun avulla. Seiso-maahan-vaihdoissa alkaa olla pikkuhiljaa sitä haluamaani oikeaa hissiliikettä :) vielä olen polvillani Darran vieressä vaihtoja tehdessä, mutta siitä pikkuhiljaa nousen ylös ja etäisyyden oton kanssa ei ole mikään kiirus. Myös tunnaria aloiteltiin molempien kanssa, kun saatiin uusia tunnarikapuloita. Pyysin iskää tekemään, kun joutaa ja kerkiää jonkun 50kpl kapuloita. Rimaa iskällä on yllin kyllin omalla vertaallaan. Isukkipa yllätti ja oli tehnyt kapuloita yht. 350kpl!! Riittää hetken aikaa ;)
Darralle olen tehnyt tunnaria sisällä kylppärin lattialla yhdellä hajustamattomalla ja voimakkaasti lihapullalla hajustetulla omalla kapulalla. Tuntui, ettei neiti millään meinannut hokaista etsiä kapulaa haistelemalla. Darra kyllä on muuten aikamoinen nenäeläin ja jatkuvasti lenkillä vetää nenä maassa vapaana viipottaessa, mutta tunnariin ei osaa yhdistää. Nosti suuhun aina sen kapulan kummalle ensin meni ja kun kielsin, meni lukkoon ja jäi seisomaan kapula suussa, eikä tiennyt mitä tekisi. Keksin sitten laittaa oman kapulan päälle pienen lihapullan palasen ja nyt on oma kapula noussut. Ajattelin sitten myöhemmin alkaa piilottamaan lihapullan palasta kapulan taakse, yms. jos sillä saataisiin se nokka mukaan peliin.
Turbolla on tunnari toiminut yllättävän varmasti. Väärä nousee ehkä 1/10- kerrasta! Oma kapula on aina hieman hajustettu, mutta ei voimakkaasti. Keskiviikkona käytiin Piian ja Even kanssa tokoilemassa Onttolan ampumaradan parkkiksella ja Turbolle otettiin siellä tunnari. Tehtiin kaikki alkurituaalit, kuten kokeessakin ja hyvin Turbo malttoin istua aloillaan. Eve vei n. 7m.n päähän maahan kaksi hajustamatonta ja oman kapulan niiden väliin. Kapulat olivat melko lähekkäin toisiaan, mutta sieltä se oma nousi :)) haisteli kaikkia kapuloita ja valitsi oman. Omassa oli apuhajuna nakin tuoksua. Vire oli juuri sopiva tunnarityöskentelyyn, kun olimme jo treenanneet hetkeä aiemmin mm. ruutua, luoksetuloa, seuraamista ja liikkeestä istumista. Tunnarin jälkeen Turbo sai extrapalkan. Muiden treenattua otettiin loppuun vielä kokonainen idari. Näytin Turbolle, että namirasia on treeniliivien taskussa ja teki aivan huippuhienon suorituksen. Seisomaan jäännissä hyvä pysähtyminen, mutta lähti yllättäen kävelemään perään. Takajalka oli kuulema jäänyt kunnon venytysasentoon pysähtymisessä, jolloin oli korjannut asentoa ja mikälie aivopieru tullut, kun lähti perään, mutta muuten jäävät toimi upeasti ja vire kohdillaan. Seuraamaankin lähti reippaasti joka kerta. Iltaruoka oli ansaittu!
Meidän rakas neitimme täytti 30.8. kokonaista 3 vuotta! Onnea pieni kullanmuru! Isot onnittelut näin jälkikäteen vielä myös Darran sisaruksille Saimille, Salmelle, Mosselle ja Dandylle! Meillä juhlittiin ja herkuteltiin synttäreitä perinteisellä maksalaatikko-raejuusto-nakkikakku höystettynä omilla nappuloilla :) Vuosien karttuminen ei ainakaan hidasta tätä neitiä, vaan lujaa mennään tehdään sitten mitä vaan!
Tässä pikku-Darra kotiinhaku matkalla
On se tainnu vähän kokoakin kasvaa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)